SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Benzodiazepines and Cognitive Functioning in Older Adults. With Emphasis on Long-Term Use and Withdrawal

Puustinen Juha

Lääketieteen lisensiaatti Juha Puustisen väitöstutkimuksessa osoitettiin, että iäkkäiden yleisesti käyttämien unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö (bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden käyttö) on yhteydessä suurentuneeseen kognitiivisten toimintojen heikentymisen vaaraan.

– Huolestuttavin on löydöksemme, jonka mukaan unilääkkeiden mahdollisesti aiheuttamat kognitiiviset haitat eivät korjautuneet puolen vuoden kuluessa unilääkkeiden vieroituksesta. Unilääkkeiden entiset käyttäjät eivät saavuttaneet neuropsykologisissa testeissä missään vaiheessa lääkkeitä käyttämättömien tasoa. Tämä voi kertoa unilääkkeiden haittavaikutusten muistiin ja älykkyyteen olevan hyvin pitkäkestoisia tai jopa pysyviä, Puustinen kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin muistin ja älyllisten kykyjen heikentyvän nopeammin niillä iäkkäillä, jotka käyttivät unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä verrattuna niitä käyttämättömiin. Löydökset olivat samansuuntaiset riippumatta siitä, oliko kognitio normaali vai heikentynyt jo ennen seurantatutkimukseen osallistumista.

Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö iäkkäässä väestössä on hyvin yleistä. Jopa kolmannes iäkkäistä käyttää niitä. Kaikkein vanhimmat ja huonokuntoisimmat ovat tyypillisimpiä näiden lääkkeiden käyttäjiä.

– Lääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjillä havaittiin tutkimuksessa muita enemmän masennusoireita, erilaisia ruumiillisia oireita, toimintakyvyn heikkoutta ja unihäiriöitä, Puustinen sanoo.

Lääkkeiden yhteiskäyttö lisää kognitiivisen toimintakyvyn laskun vaaraa

Väitöstutkimuksessa kuvattiin ensimmäisen kerran väestöpohjaisesti jo kognitiivisesti heikentyneillä lisääntynyt kognitiivisten haittojen vaara unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytössä muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa.

Lisäksi todettiin yhteiskäytön lisäävän haittoja myös kognitiivisesti terveillä.

Unilääkkeistä eroon neuvonnalla ja psykososiaalisella tuella – melatoniini ei paranna vieroitustuloksia

Väitöstutkimuksen kaksoissokkoutetussa ja satunnaistetussa osassa unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjiä vieroitettiin vuosia ja jopa vuosikymmeniä kestäneestä unilääkekäytöstä vain kuukauden vieroitusjaksolla melatoniinin ja lumelääkkeen tuella.

– Yllättäen unilääkkeiden vieroitustulokset eivät olleet parempia melatoniinia saaneilla, vaikka kuukauden vieroitusjakson tulokset lääkärin ja sairaanhoitajan tukemina olivat hyviä. Neuvonnalla ja psykososiaalisella tuella voi olla unilääkevieroituksen tuloksiin suurempi merkitys kuin melatoniinilla vieroituslääkkeenä, Puustinen toteaa.

Tulokset eivät tue nykyisiä, vallitsevia unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoitokäytäntöjä. Väitöstutkimuksen perusteella pitkäaikaista unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden käyttöä ei voida suositella vallitsevista hoitokäytännöistä huolimatta.

Väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 873 tutkittavaa: Porin kaupunginsairaalassa tutkittiin 164 äkillisesti sairaalahoitoon joutunutta iäkästä, Liedon kunnassa seurattiin väestöpohjaisesti kahdeksan vuoden ajan 565 kognitiivisesti hyväkuntoista ja 52 kognitiivisesti heikentynyttä iäkästä sekä Porin opetusterveyskeskuksessa vieroitettiin unilääkkeistä 92 ikääntyvää ja iäkästä.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512957095
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Puustinen Juha
Laajuus:179 s.
ISBN:9789512957095
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:D osa 1110
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl